Syysviljojen siemen ja kylvösiemen
Taurun Siemeneltä löydät syysviljojen kylvösiementä syysvehnän ja syysrukiin kylvöön. Syysviljan valinnassa korostuvat talvenkestävyys, kylvöajankohta, kasvupaikan olosuhteet, satoisuus ja sadon käyttötarkoitus. Valikoimassa on syysvehnä- ja syysruislajikkeita erilaisiin viljelytavoitteisiin. Autamme valitsemaan syysviljan siementä tilan tarpeeseen, kun tavoitteena on hyödyntää syyskylvöä, aikaistaa kasvukauden alkua ja monipuolistaa viljelykiertoa
Syysviljat tasaavat kevään työhuippuja
Syysviljoilla osa kylvötyöstä tehdään syksyllä, jolloin kevään kiireisintä työhuippua voidaan keventää. Kun kasvusto talvehtii hyvin, se pääsee keväällä liikkeelle aikaisin ja hyödyntää alkukauden kosteutta. Syysviljojen onnistuminen ratkaistaan pitkälti jo syksyllä. Kylvöajankohta, taimettuminen ennen talvea, lohkon vesitalous ja lajikkeen talvenkestävyys vaikuttavat siihen, millaisella kasvustolla kevääseen lähdetään.
Taurun Siemeneltä saat syysviljojen kylvösiementä syysvehnälle ja syysrukiille. Autamme valitsemaan lajiketta käyttötarkoituksen, kasvupaikan ja tilan viljelysuunnitelman mukaan.
Syysvehnä
Syysvehnää viljellään, kun tavoitteena on sato mylly- ja leipäkäyttöön tai vahva syysvehnäsato oikeissa oloissa. Lajikevalinnassa painavat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus sekä sadon laatu.
Taurun Siemenen valikoimassa BOR Leivo on kiinnostava syysvehnä erityisesti leivontalaadun näkökulmasta. Ibarra ja KWS Emerick tuovat vaihtoehtoja silloin, kun lajikkeelta haetaan satoisuutta, viljelyvarmuutta ja hyvää kokonaisuutta syyskylvöön.
Syysruis
Syysruista viljellään ennen kaikkea myllykäyttöön ja kotimaisen rukiin tuotantoon. Lajikevalinnassa korostuvat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus sekä se, miten lajike sopii lohkon olosuhteisiin.
Reetta tunnetaan hyvänä talvehtijana, KWS Jethro satopotentiaalistaan ja Dankowskie Granat satoisana populaatiorukiina. Syysrukiissa onnistumiseen vaikuttavat erityisesti kylvöajankohta, kasvuston syksyinen kehitys ja hyvä talvehtiminen.
Syysviljan kylvöaika ratkaisee paljon jo syksyllä
Syysviljan onnistuminen rakennetaan jo kylvösyksynä. Kasvuston pitää ehtiä taimettua ja vahvistua ennen talvea, mutta liian aikainen kylvö voi lisätä tauti- ja tuholaispainetta. Siksi sopiva kylvöajankohta riippuu kasvista, lohkosta, maalajista ja syksyn olosuhteista.
Syysvehnällä ja syysrukiilla kylvön ajoitus ei ole vain kalenterimerkintä, vaan osa viljelyvarmuutta. Kun kylvö tehdään oikeaan aikaan ja lohkon olosuhteet ovat kunnossa, kasvustolla on paremmat edellytykset talvehtia ja lähteä keväällä tasaisesti kasvuun.
Syysviljan kylvöajankohtaan vaikuttavat erityisesti:
- syksyn sää ja maan kosteus
- lohkon maalaji ja vesitalous
- kylvettävä kasvi ja lajike
- taimettumiseen jäävä aika ennen talvea
- tauti- ja tuholaispaine
- edellisen kasvin korjuuajankohta
Syysviljalajikkeet
Syysviljalajikkeissa valinta tehdään syksyn kylvöajan, talvehtimisen, sadon käyttötarkoituksen ja lohkon olosuhteiden mukaan. Syysvehnässä korostuvat sadon laatu, leivontaominaisuudet ja satoisuus. Syysrukiissa painavat talvehtiminen, satopotentiaali ja soveltuvuus kotimaisen rukiin tuotantoon. Alla olevista tuotekorteista pääset tutustumaan syysviljalajikkeisiin tarkemmin. Lajikesivulla voit lisätä sopivan syysviljan tarjouskoriin ja lähettää tarjouspyynnön Taurun Siemenelle.
Syysvehnät
Syysvehnälajikkeissä painottuvat talvehtiminen, satoisuus, korrenlujuus ja sadon laatu. BOR Leivo on erityisen kiinnostava uutuus leivontalaadun näkökulmasta, kun taas Ibarra ja KWS Emerick tuovat vaihtoehtoja satoisuutta ja viljelyvarmuutta hakeville tiloille.
BOR Leivo
BOR Leivo on uusi syysvehnälajike, jonka leivontalaatu on asiakkaan mukaan kevätvehnien tasolla. Se on kiinnostava vaihtoehto tiloille, jotka hakevat syysvehnästä mylly- ja leipäkäyttöön sopivaa satoa.
Ibarra
Ibarra on syysvehnälajike, jossa painottuu korkea satopotentiaali. Se sopii tiloille, jotka hakevat syysvehnästä vahvaa satoa ja arvioivat lajikevalintaa kasvupaikan, kylvöajankohdan ja talvehtimisolosuhteiden mukaan.
KWS Emerick
KWS Emerick on satoisa ja lujakortinen syysvehnälajike. Se sopii tilanteisiin, joissa lajikkeelta haetaan viljelyvarmuutta, hyvää korrenlujuutta ja vahvaa kokonaisuutta syyskylvöön.
Syysrukiit
Reetta tunnetaan hyvästä talvehtimisesta, KWS Jethro korkeasta satopotentiaalista ja Dankowskie Granat satoisana populaatiorukiina.
Reetta
Reetta on syysruislajike, jossa korostuu hyvä talvehtiminen. Se sopii viljelyyn, kun lajikkeelta haetaan varmaa talvenkestävyyttä ja kotimaisen rukiin tuotantoon sopivaa satoa.
KWS Jethro
KWS Jethro on syysruislajike, jossa painottuu korkea satopotentiaali. Se sopii tiloille, jotka hakevat syysrukiista vahvaa satoa ja myllykäyttöön soveltuvaa laatua.
Dankowskie Granat
Dankowskie Granat on satoisa populaatioruis. Se sopii vaihtoehdoksi, kun haetaan perinteisen populaatiorukiin viljelyyn sopivaa syysruislajiketta kotimaisen rukiin tuotantoon.
Laske syysviljan siementarve siemenlaskurilla
Syysviljan kylvömäärässä korostuu se, että kasvuston pitää ehtiä riittävän vahvaan alkuun ennen talvea. Liian harva kasvusto voi heikentää talvehtimisen lähtökohtia, mutta siemenmäärää ei silti kannata nostaa sokkona.
Syysvehnällä ja syysrukiilla siementarve riippuu lajikkeesta, kylvöajankohdasta, tuhannen jyvän painosta, siemenen itävyydestä ja lohkon olosuhteista. Kun kylvömäärä lasketaan siemenerän tiedoilla, saadaan parempi lähtökohta tasaiselle syyskasvustolle.
Voit laskea syysviljan siementarpeen Peltosiemenen siemenlaskurilla. Laskuri avautuu Peltosiemenen sivulle.
Syysviljan kylvömäärä ja siementarve
Syysviljalla kylvömäärä vaikuttaa siihen, millaisena kasvusto lähtee talvea kohti. Tavoitteena ei ole vain saada siementä maahan, vaan perustaa kasvusto, joka ehtii taimettua ja vahvistua ennen talvea.
Syysvehnän ja syysrukiin siementarve riippuu lajikkeesta, kylvöajankohdasta, tuhannen jyvän painosta, itävyydestä ja lohkon olosuhteista. Jos kylvö myöhästyy tai olosuhteet ovat haastavat, siemenmäärää voidaan joutua arvioimaan eri tavalla kuin hyvissä syyskylvön oloissa.
Syysviljan siementarpeeseen vaikuttavat:
- kylvettävä pinta-ala
- tavoiteltu kylvötiheys
- kylvöajankohta
- tuhannen jyvän paino
- siemenen itävyys
- lajike ja talvehtimisvarmuus
- lohkon olosuhteet ja maan kosteus
Syysviljan kylvötiheys ja itävyys
Syysviljan kylvötiheyttä arvioidaan sen mukaan, kuinka vahvaksi kasvusto ehtii kehittyä ennen talvea. Liian harva kasvusto voi jäädä talvea vasten heikoksi, mutta liian tiheä kasvusto ei ole automaattisesti parempi, jos kasvu menee syksyllä liian reheväksi.
Itävyys vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon elinvoimaisia taimia pellolle saadaan. Syyskylvössä tämä korostuu, koska kasvuston pitää kestää syksyn olosuhteet, talvi ja kevään lähtö.
Kylvötiheyteen ja itävyyteen vaikuttavat:
- syysvehnä tai syysruis
- lajike
- kylvöajankohta
- taimettumiseen jäävä aika
- siemenen itävyys
- tuhannen jyvän paino
- lohkon vesitalous ja maan rakenne
Syysviljan pitää ehtiä vahvaan alkuun ennen talvea
Syysviljan kylvössä ratkaisevaa on, että kasvusto ehtii taimettua ja vahvistua ennen talven tuloa. Hyvä syyskasvusto ei tarkoita mahdollisimman rehevää kasvua, vaan riittävän vahvaa ja tasaisesti kehittynyttä kasvustoa, jolla on edellytykset selvitä talvesta.
Liian myöhäinen kylvö voi jättää kasvuston heikoksi ennen talvea. Liian aikainen kylvö taas voi lisätä rehevyyttä, tautipainetta ja tuholaisriskiä. Siksi kylvöajankohta kannattaa suhteuttaa kasviin, lajikkeeseen, lohkon olosuhteisiin ja syksyn säähän.
Syyskasvuston vahvaan alkuun vaikuttavat erityisesti:
- kylvöajankohta
- taimettumiseen jäävä aika
- maalaji ja maan kosteus
- siemenen itävyys
- kylvötiheys
- syksyn sääolot
- kasvi ja lajike
Talvehtiminen, maalaji ja lohkon olosuhteet
Syysviljan valinnassa lohkon olosuhteet korostuvat enemmän kuin kevätviljoilla. Talvehtimiseen vaikuttavat lajikkeen talvenkestävyys, lohkon vesitalous, maalaji, maan rakenne ja se, jääkö vesi seisomaan kasvustoon syksyllä tai talven aikana.
Hyvä syysviljalohko kuivuu ja kantaa tasaisesti, mutta ei kärsi helposti kuivuudesta syksyn taimettumisvaiheessa. Myös pH, maan kasvukunto ja esikasvi vaikuttavat siihen, miten syysvehnä tai syysruis lähtee syksyllä kasvuun ja millaisena kasvusto jatkaa keväällä.
Talvehtimiseen ja lohkon sopivuuteen vaikuttavat:
- lajikkeen talvenkestävyys
- lohkon vesitalous
- seisovan veden riski
- maalaji ja maan rakenne
- pH
- esikasvi
- lumihomeen ja talvituhojen riski
- kasvuston kunto ennen talvea
Peitattu sertifioitu siemen antaa syysviljalle vahvemman lähdön
Syysviljalla kylvö tehdään tilanteessa, jossa kasvuston pitää ehtiä kehittyä riittävästi ennen talvea. Peitattu sertifioitu siemen auttaa suojaamaan kasvuston alkua siemenlevintäisiä tauteja vastaan ja tukee tasaisempaa taimettumista syksyllä.
Syyskylvössä siemenen laatu korostuu, koska kasvuston pitää selvitä sekä syksyn olosuhteista että talvesta. Peittaus ei korvaa oikeaa kylvöaikaa, hyvää lohkon vesitaloutta tai sopivaa lajikevalintaa, mutta se pienentää alkuvaiheen riskejä.
Peitatussa syysviljan siemenessä korostuvat:
- siemenen hyvä itävyys
- tasainen taimettuminen syksyllä
- suoja siemenlevintäisiä tauteja vastaan
- lajikkeen talvenkestävyys
- lohkon vesitalous ja kasvukunto
- sertifioidun siemenen varmuus
Mitä syysviljan valinnassa kannattaa huomioida?
Kylvöaika ja taimettuminen
Syysviljan pitää ehtiä taimettua ja vahvistua ennen talvea. Liian myöhäinen kylvö heikentää talvehtimisen lähtökohtia, mutta liian aikainen kylvö voi lisätä tauti- ja tuholaispainetta.
Talvehtiminen ja talvenkestävyys
Talvehtiminen on syysviljan tärkeimpiä valintaperusteita. Lajikkeen talvenkestävyys, lohkon vesitalous, lumipeite ja talven vaihtelut vaikuttavat siihen, millaisena kasvusto lähtee keväällä kasvuun.
Käyttötarkoitus
Syysvehnässä valintaan vaikuttaa, tavoitellaanko mylly- ja leipäkäyttöön sopivaa laatua vai ennen kaikkea vahvaa satoa. Syysrukiissa painottuvat myllykäyttö, kotimaisen rukiin tuotanto ja lajikkeen talvehtimisvarmuus.
Satoisuus ja korrenlujuus
Satoisuus kannattaa suhteuttaa talvehtimiseen, korrenlujuuteen ja kasvupaikkaan. Hyvä korrenlujuus helpottaa puintia ja tukee sadon laatua etenkin vahvoissa kasvustoissa.
Taudit ja talvituhot
Syysviljoilla tautien ja talvituhojen riski alkaa jo syksyllä. Lumihome, talvituhot, tautipaine ja mahdolliset tuholaiset kannattaa huomioida lajikevalinnassa, kylvöajankohdassa ja kasvuston seurannassa.
Lohkon olosuhteet
Syysvilja tarvitsee lohkon, jossa vesi ei jää seisomaan ja maa kantaa kasvustoa talven yli. Maalaji, pH, maan rakenne ja vesitalous vaikuttavat siihen, kuinka turvallinen valinta syysvilja on kyseiselle lohkolle.
Syysviljojen taudit, talvituhot ja kasvinsuojelu
Syysviljoilla kasvinsuojelun ja tautien seuranta alkaa jo syksyllä. Kasvuston kehitys ennen talvea, kylvöajankohta, lohkon historia ja sääolot vaikuttavat siihen, millainen tauti- ja tuholaispaine syksyllä muodostuu. Talven jälkeen arvioidaan, miten kasvusto on selvinnyt pakkasista, jääpoltteesta, seisovasta vedestä, lumihomeesta ja muista talvituhoista. Syysviljoilla hyvä lajikevalinta, sopiva kylvöaika ja lohkon olosuhteet ovat tärkeä osa riskien hallintaa.
Lumihome
Lumihome voi vioittaa syysviljakasvustoa talven aikana, etenkin jos lumi tulee routaantumattomaan maahan tai kasvusto on liian rehevä talvea vasten. Riskiin vaikuttavat kylvöaika, kasvuston tiheys, sääolot ja lajike.
Talvituhot
Talvituhoihin voivat vaikuttaa pakkanen, jääpolte, seisova vesi, lumipeitteen vaihtelu ja kevään olosuhteet. Syysviljoilla lohkon vesitalous ja kasvuston kunto ennen talvea ovat siksi tärkeitä valintaperusteita.
Tautipaine syksyllä
Liian rehevä tai aikaisin kylvetty kasvusto voi lisätä tautipainetta jo syksyllä. Tautipaineen arvioinnissa huomioidaan lajike, kylvöajankohta, esikasvi, kasvuston tiheys ja syksyn sää.
Kasvinsuojelu
Syysviljojen kasvinsuojelu suunnitellaan lohkon ja kasvuston todellisen tilanteen mukaan. Torjuntapäätöksissä kannattaa huomioida sekä syksyn kehitys että keväällä tehtävä kasvuston arviointi.
Kahukärpäset ja tuholaiset
Syksyn tuholaispaine voi vaihdella vuosittain ja lohkoittain. Kahukärpästen ja muiden tuholaisten riskiä kannattaa seurata erityisesti aikaisissa kylvöissä ja suotuisissa syksyn oloissa.
Kevään kasvuston arviointi
Keväällä syysviljakasvusto kannattaa arvioida ennen jatkotoimia. Talvehtimisen onnistuminen, aukkoisuus, kasvuston tiheys ja elinvoima vaikuttavat siihen, miten kasvustoa lannoitetaan ja hoidetaan eteenpäin.
Syysviljat osana viljelykiertoa
Syysviljojen onnistuminen riippuu paljon siitä, mitä lohkolla on ennen niitä viljelty ja milloin esikasvi saadaan pois. Syyskylvö vaatii riittävästi aikaa maan valmistelulle, kylvölle ja taimettumiselle ennen talvea. Syysvehnä ja syysruis sopivat viljelykiertoon silloin, kun lohkon olosuhteet, esikasvi ja syksyn aikataulu antavat kasvustolle hyvän lähdön. Viljelykierron suunnittelussa kannattaa katsoa erityisesti esikasvia, maan rakennetta, vesitaloutta ja sitä, millainen kasvi lohkolla on seuraavana vuonna järkevä.
Esikasvi ja syksyn kylvöaika
Syysviljan paikka viljelykierrossa määräytyy usein sen mukaan, milloin esikasvi saadaan korjattua. Jos edellinen kasvi valmistuu myöhään, syysviljan kylvölle ja taimettumiselle voi jäädä liian vähän aikaa. Hyvä esikasvi jättää lohkon sellaiseen kuntoon, että maa saadaan muokattua ja kylvettyä sopivaan aikaan. Syysvehnällä ja syysrukiilla tämä on tärkeää, koska syksyn lähtö vaikuttaa suoraan talvehtimisen edellytyksiin.
Kerääjäkasvi ennen tai jälkeen syysviljan
Kerääjäkasvin käyttö syysviljojen yhteydessä vaatii tarkkaa ajoitusta. Jos kerääjäkasvi on ennen syysviljaa, sen pitää sopia yhteen esikasvin korjuun, maan muokkauksen ja syyskylvön kanssa. Syysviljan jälkeen kerääjäkasvin käyttö riippuu sadonkorjuun ajankohdasta ja seuraavan kasvin suunnitelmasta. Tärkeintä on, ettei kerääjäkasvi sotke syysviljan kylvöä tai vie kasvustolta lähtöedellytyksiä.
Maanparannus- ja saneerauskasvit viljelykierron suunnittelussa
Maanparannus- ja saneerauskasvit voivat tukea syysviljojen viljelyä pidemmällä aikavälillä, kun tavoitteena on parantaa maan rakennetta, lisätä juuristomassaa tai hallita rikkakasvipainetta. Syysviljoja ajatellen lohkon kasvukunto ja vesitalous ovat erityisen tärkeitä. Jos maa tiivistyy helposti tai vesi jää seisomaan, talvehtimisen riski kasvaa. Siksi maanparannuskasvit kannattaa nähdä osana useamman vuoden viljelykiertoa, ei vain yksittäisen kasvukauden täytteenä.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos kerääjäkasvi, kasvipeitteisyys tai muu viljelykierron osa liittyy tukisuunnitteluun, ehdot kannattaa tarkistaa ennen kylvöpäätöstä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua. Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta kannattaa tehdä Ruokaviraston ohjeiden tai oman neuvojan kanssa.
Kysy sopivaa syysviljan siementä Taurun Siemeneltä
Syysviljan valinnassa korostuvat kylvöaika, talvehtiminen, lohkon olosuhteet ja sadon käyttötarkoitus. Syysvehnässä voidaan tavoitella mylly- ja leipäkäyttöön sopivaa laatua tai vahvaa satotasoa, kun taas syysrukiissa painottuvat talvehtiminen, satoisuus ja kotimaisen rukiin tuotanto.
Jos sopiva syysvehnän tai syysrukiin lajike ei ole heti selvillä, autamme mielellämme vertaamaan vaihtoehtoja tilan olosuhteiden ja viljelysuunnitelman mukaan. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.