Vehnän siemen ja kylvösiemen
Taurun Siemeneltä löydät kevätvehnän kylvösiementä leipä-, mylly- ja rehukäyttöön. Sopiva vehnälajike valitaan käyttötarkoituksen, satoisuuden, valkuaisen, sakoluvun, korrenlujuuden ja viljelyvarmuuden mukaan. Valikoimassa on kevätvehnälajikkeita erilaisiin laatu- ja satotavoitteisiin. Autamme valitsemaan vehnän siementä tilan tarpeeseen, olipa tavoitteena leipävehnä, myllyvehnä, rehuvehnä tai omaan viljelykiertoon sopiva varma lajike.
Vehnälajike valitaan sadon laatutavoitteen mukaan
Vehnässä lajikevalinta lähtee siitä, tavoitellaanko satoa leipä- ja myllykäyttöön vai rehuksi. Leipä- ja myllyvehnässä valkuainen, sakoluku, sitko ja hehtolitrapaino ratkaisevat paljon. Rehuvehnässä paino on sadon määrässä, viljelyvarmuudessa ja rehukäyttöön sopivassa laadussa.
Tässä Vehnät-tuoteryhmästä löydät kevätkylvöön sopivia vehnälajikkeita. Syysvehnän siemen löytyy Syysviljat-tuoteryhmästä yhdessä muiden syyskylvöisten viljojen kanssa.
Myllyvehnä eli leipävehnä
Myllyvehnää kutsutaan usein myös leipävehnäksi, ja molemmat tarkoittavat käytännössä - vehnää, jolta tavoitellaan myllykäyttöön sopivaa laatua. Lajikevalinnassa painavat erityisesti valkuainen, sakoluku, sitko, hehtolitrapaino ja sadon tasalaatuisuus.
Taurun Siemenen kevätvehnälajikkeistä useampi sopii myllyvehnäksi. Erityisesti Quarna tunnetaan hyvästä leivontalaadustaan.
Rehuvehnä
Rehuvehnässä korostuvat sadon määrä, viljelyvarmuus ja rehukäyttöön sopiva laatu. Lajikevalinnassa painavat kasvuaika, satoisuus, korrenlujuus ja se, miten lajike sopii tilan omille lohkoille.
Taurun valikoimassa Iisakki on selkeä rehuvehnä, koska sen sitkon laatu ei vastaa leipä- ja myllyvehnän tavoitteita.
Kevätvehnälajikkeet
Kevätvehnälajikkeissä suurin ero on sadon laatutavoitteessa. BOR Helga, Winx, Embla ja Quarna sopivat myllyvehnäksi, kun taas Iisakki on selkeä rehuvehnä. Lajikevalinnassa kannattaa katsoa erityisesti valkuaista, sakolukua, sitkoa, hehtolitrapainoa, kasvuaikaa ja korrenlujuutta. Alla olevista tuotekorteista pääset tutustumaan kevätvehnälajikkeisiin tarkemmin. Lajikesivulla voit lisätä sopivan vehnän tarjouskoriin ja lähettää tarjouspyynnön Taurun Siemenelle.
BOR Helga
BOR Helga on kevätvehnälajike myllyvehnän tuotantoon. Lajikevalinnassa painavat sadon laatu, valkuainen, sakoluku, sitko ja hehtolitrapaino.
Winx
Winx on kevätvehnälajike myllyvehnäksi. Lajikkeen valinnassa kannattaa huomioida sadon laatutavoite, kasvuaika, satoisuus ja korrenlujuus.
Embla
Embla on kevätvehnälajike myllyvehnän tuotantoon. Sen kohdalla valinnassa painavat sadon laatuominaisuudet, kasvuaika ja viljelyvarmuus.
Quarna
Quarna tunnetaan hyvästä leivontalaadustaan ja sopii myllyvehnän tuotantoon. Se on kiinnostava vaihtoehto tiloille, jotka tavoittelevat myllykäyttöön sopivaa vehnää ja vahvoja leivontaominaisuuksia.
Iisakki
Iisakki on kevätvehnälajike rehukäyttöön. Se on selkeä rehuvehnä, koska sen sitkon laatu ei vastaa leipä- ja myllyvehnän tavoitteita. Lajikkeen valinnassa painottuvat sadon määrä, viljelyvarmuus ja rehukäyttöön sopiva laatu.
Laske vehnän siementarve siemenlaskurilla
Vehnällä tasainen orastuminen ja sopiva kasvuston tiheys ovat tärkeitä etenkin silloin, kun tavoitteena on leipä- tai myllyvehnäksi kelpaava sato. Siemenmäärää ei kannata lukita vanhasta tottumuksesta, jos siemenerän tuhannen jyvän paino tai itävyys poikkeaa aiemmasta.
Siemenlaskurilla voit arvioida vehnän siementarpeen kylvöalaa varten. Laskuri auttaa mitoittamaan kylvömäärää niin, että käytössä oleva siemenerä, tavoiteltu kylvötiheys ja kylvöala huomioidaan paremmin.
Voit laskea vehnän siementarpeen Peltosiemenen siemenlaskurilla. Laskuri avautuu Peltosiemenen sivulle.
Mitä vehnälajikkeen valinnassa kannattaa huomioida?
Käyttötarkoitus
Vehnälajikkeen valinta lähtee siitä, tavoitellaanko leipä- ja myllyvehnää vai rehuvehnää. Myllyvehnässä laatuominaisuudet ratkaisevat paljon, kun taas rehuvehnässä paino on sadon määrässä ja rehukäyttöön sopivassa laadussa.
Valkuainen, sakoluku ja sitko
Leipä- ja myllyvehnässä valkuainen, sakoluku ja sitko ovat keskeisiä laatutekijöitä. Ne vaikuttavat siihen, miten sato soveltuu myllykäyttöön ja millaiset mahdollisuudet sillä on täyttää ostajan laatuvaatimukset.
Kasvuaika ja viljelyvarmuus
Kevätvehnällä kasvuaika vaikuttaa siihen, miten lajike sopii tilan lohkoille ja puintijärjestykseen. Liian myöhäinen lajike voi lisätä riskiä, jos kasvukausi jää lyhyeksi tai sadonkorjuu venyy.
Satoisuus ja korrenlujuus
Satoisuus kannattaa suhteuttaa lajikkeen korrenlujuuteen ja sadon laatutavoitteeseen. Korkeaa satotasoa tavoiteltaessa korrenlujuus nousee tärkeäksi, jotta kasvusto pysyy puitavana ja laatu säilyy paremmin.
Maalaji, pH ja lohkon kasvukunto
Vehnä hyötyy hyvässä kasvukunnossa olevasta lohkosta. Maalaji, pH, vesitalous ja maan rakenne vaikuttavat siihen, miten hyvin lajike pystyy hyödyntämään kasvukauden ja tuottamaan tavoiteltua laatua.
Hehtolitrapaino ja sadon laatutavoite
Hehtolitrapaino kertoo vehnällä jyvän täyteläisyydestä ja sadon kauppakelpoisuudesta. Kun tavoitteena on myllyvehnä, HLP:tä kannattaa katsoa yhdessä valkuaisen, sakoluvun ja sitkon kanssa.
Vehnän kylvömäärä ja siementarve
Kevätvehnällä kylvömäärän pitää tukea tasaista ja riittävän tiheää kasvustoa, mutta liikaa siementä ei kannata kylvää varmuuden vuoksi. Jos kasvusto menee liian tiheäksi, korrenlujuus ja puinnin sujuvuus voivat kärsiä, etenkin rehevillä lohkoilla.
Siemenerän tuhannen jyvän paino ja itävyys vaikuttavat siihen, paljonko vehnän kylvösiementä tarvitaan hehtaarille. Siksi siementarve kannattaa tarkistaa ennen kylvöä, varsinkin jos lajike tai siemenerä vaihtuu.
Vehnän siementarpeeseen vaikuttavat:
- kylvettävä pinta-ala
- tavoiteltu kylvötiheys
- tuhannen jyvän paino
- siemenen itävyys
- kasvuaika ja lajikkeen kasvutapa
- kylvöajankohta ja lohkon olosuhteet
Vehnän kylvötiheys ja itävyys
Vehnän kylvötiheyttä arvioidaan sadon tavoitteen, lajikkeen ja lohkon olosuhteiden mukaan. Leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa tasainen kasvusto tukee sadon laadun muodostumista, kun taas rehuvehnässä paino voi olla enemmän satomäärässä ja viljelyvarmuudessa.
Itävyys kertoo, kuinka suuri osa siemenistä tuottaa elinvoimaisen taimen. Jos itävyys on totuttua alempi tai tuhannen jyvän paino poikkeaa aiemmasta, kylvömäärää ei kannata ottaa vanhasta muistista.
Kylvötiheyteen ja itävyyteen vaikuttavat:
- lajike
- sadon käyttötarkoitus
- kylvöajankohta
- maalaji ja pH
- lohkon kasvukunto
- siemenen itävyys
- tuhannen jyvän paino
Vehnän taudit ja kasvinsuojelu
Vehnän kasvinsuojelussa korostuvat kasvuston seuranta, tautipaineen ajoitus ja sadon käyttötarkoitus. Leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa tautien vaikutus ei näy vain satomäärässä, vaan myös sadon laadussa. Kasvukauden sää, lajike, kylvötiheys, esikasvi ja viljelykierto vaikuttavat siihen, millaiseksi tautipaine muodostuu. Torjuntatarvetta arvioidaan kasvuston kehitysvaiheen ja lohkon tilanteen mukaan.
Lehtilaikkutaudit
Vehnällä lehtilaikkutaudit voivat heikentää yhteyttävää lehtipinta-alaa ja vaikuttaa sadon muodostumiseen. Lajikkeen taudinkestävyys ja kasvukauden seuranta auttavat arvioimaan, milloin torjunnalle on tarvetta.
Härmä
Härmä voi tulla esiin etenkin rehevissä kasvustoissa ja sopivissa sääoloissa. Sen merkitys riippuu lajikkeesta, kasvuston tiheydestä ja siitä, missä vaiheessa tauti alkaa vaikuttaa kasvuun.
Ruosteet
Vehnän ruosteet voivat levitä nopeasti, jos olosuhteet ovat taudille suotuisat. Ruosteiden seuranta on tärkeää erityisesti silloin, kun kasvusto on hyvässä kasvussa ja sadolta tavoitellaan myllykäyttöön sopivaa laatua.
Punahome
Punahome voi vaikuttaa vehnän sadon laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Riskiin vaikuttavat muun muassa kukinnan aikaiset sääolot, esikasvi, viljelykierto ja kasvuston tilanne.
Tautitorjunta
Vehnän tautitorjunnan tarve ratkaistaan lohkokohtaisesti. Torjuntapäätöksissä kannattaa huomioida lajike, tautipaine, sääolot, kasvuston kehitysvaihe ja sadon laatutavoite.
Vehnän tuholaiset
Vehnän tuholaisia kannattaa seurata kasvukauden aikana, vaikka niiden merkitys vaihtelee vuosittain. Tarkkailussa huomioidaan etenkin lohkon sijainti, sääolot ja kasvuston kehitysvaihe.
Peitattu vehnän siemen tukee tasaista taimettumista
Peitattu vehnän siemen auttaa suojaamaan kasvuston alkua siemenlevintäisiä tauteja vastaan. Kevätvehnällä tasainen taimettuminen on tärkeää, koska kasvuston tiheys ja kehityksen tasaisuus vaikuttavat myöhemmin sekä sadon määrään että laatutavoitteeseen.
Peittaus ei korvaa hyvää kylvöajankohtaa, lohkon kasvukuntoa tai lajikkeen sopivuutta, mutta se pienentää alkuvaiheen riskejä. Erityisesti leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa kasvuston tasainen alku antaa paremman pohjan laadun muodostumiselle.
Peitatussa vehnän siemenessä korostuvat:
- siemenen hyvä itävyys
- tasainen orastuminen
- suoja siemenlevintäisiä tauteja vastaan
- lajikkeen sopivuus leipä-, mylly- tai rehukäyttöön
- kylvöajankohta ja lohkon olosuhteet
- sertifioidun siemenen varmuus
Jos et ole varma, mikä peitattu vehnän siemen sopii tilan tarpeisiin, autamme mielellämme valitsemaan sopivan vaihtoehdon.
Vehnä osana viljelykiertoa
Vehnä hyötyy hyvästä esikasvista ja lohkosta, jossa maan rakenne, vesitalous ja ravinnetila ovat kunnossa. Erityisesti leipä- ja myllyvehnää tavoiteltaessa viljelykierto vaikuttaa siihen, millaiset edellytykset kasvustolla on tuottaa sekä satoa että laatua. Kevätvehnän viljelyssä kannattaa katsoa koko lohkon historiaa: mitä kasvia lohkolla on viljelty aiemmin, millainen tautipaine on ollut ja miten seuraavan kasvin tarpeet huomioidaan. Aluskasvit, kerääjäkasvit sekä maanparannus- ja saneerauskasvit voivat tukea kokonaisuutta, kun ne valitaan vehnän ja tilan tavoitteiden mukaan.
Aluskasvit
Aluskasvi voidaan kylvää vehnän alle, jos tavoitteena on lisätä kasvipeitteisyyttä ja jatkaa kasvua sadonkorjuun jälkeen. Vehnällä aluskasvin valinnassa on tärkeää huomioida, ettei se kilpaile liikaa pääkasvin kanssa kasvukauden aikana. Sopiva aluskasvi valitaan lohkon kasvukunnon, vehnän kasvuston tiheyden ja tilan tavoitteen mukaan. Käytännössä valinnassa punnitaan, haetaanko ennen kaikkea kasvipeitteisyyttä, maan rakenteen tukea vai viljelykierron monipuolistamista.
Kerääjäkasvit
Kerääjäkasvi voidaan hyödyntää vehnän jälkeen, jos sadonkorjuun ajankohta ja lohkon olosuhteet antavat sille riittävästi kasvuaikaa. Vehnän jälkeen valinta kannattaa tehdä erityisesti sen mukaan, mitä lohkolle suunnitellaan seuraavaksi. Kerääjäkasvi voi auttaa pitämään pellon kasvipeitteisenä ja tukea ravinteiden pidättymistä syksyllä. Jos vehnä puidaan myöhään, kerääjäkasvin valinnassa korostuu nopea kasvuunlähtö ja realistinen kylvöikkuna.
Maanparannus- ja saneerauskasvit
Vehnä hyötyy lohkosta, jossa maan rakenne ja kasvukunto ovat hyvällä tasolla. Maanparannus- ja saneerauskasveilla voidaan tukea viljelykiertoa etenkin silloin, kun halutaan vahvistaa maan rakennetta, lisätä juuristomassaa tai hallita rikkakasvipainetta. Näitä kasveja ei kannata valita vain listalta, vaan lohkon tarpeen mukaan. Vehnää ajatellen tärkeää on rakentaa viljelykiertoa niin, että seuraavalla vehnäkasvustolla on hyvät lähtökohdat sekä sadon määrään että laatuun.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos aluskasvi, kerääjäkasvi tai kasvipeitteisyys liittyy tilan tukisuunnitteluun, ehdot kannattaa varmistaa ennen kylvöä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua, joten ajantasainen tieto kannattaa tarkistaa Ruokavirastosta tai omalta neuvojalta. Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta tehdään virallisten ohjeiden perusteella.
Kysy sopivaa vehnän siementä Taurun Siemeneltä
Kevätvehnälajikkeen valintaan vaikuttavat sadon laatutavoite, käyttötarkoitus, kasvuaika ja lohkon olosuhteet. Leipä- ja myllyvehnässä painottuvat valkuainen, sakoluku, sitko ja hehtolitrapaino. Rehuvehnässä tärkeämpää on sadon määrä, viljelyvarmuus ja rehukäyttöön sopiva laatu.
Jos sopiva vehnän siemen ei ole heti selvillä, autamme mielellämme vertaamaan lajikkeita ja valitsemaan tilalle sopivan kylvösiemenen. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.