Palkokasvin siemen ja kylvösiemen
Taurun Siemeneltä löydät palkokasvien kylvösiementä herneen ja härkäpavun viljelyyn. Herne ja härkäpapu ovat tärkeitä kasveja valkuaisomavaraisuuden, rehuntuotannon ja viljelykierron monipuolistamisen kannalta. Sopiva lajike valitaan käyttötarkoituksen, kasvupaikan, kasvuajan, puintivarmuuden ja sadon laatutavoitteen mukaan. Autamme valitsemaan palkokasvien siementä tilan tarpeeseen, oli tavoitteena rehu, ruokakäyttö, valkuaiskasvi tai viljelykierron vahvistaminen.
Palkokasvit monipuolistavat viljelykiertoa
Palkokasvit tuovat viljelykiertoon muuta kuin viljaa viljan perään. Herne ja härkäpapu voivat parantaa viljelykierron monipuolisuutta, tuoda tilalle omaa valkuaista ja tukea seuraavien kasvien viljelyä hyvänä esikasvina. Palkokasvien merkitys korostuu erityisesti tiloilla, joilla halutaan lisätä valkuaisomavaraisuutta tai saada viljelykiertoon typpeä sitovia kasveja. Hyvin onnistunut herne- tai härkäpapukasvusto voi olla arvokas osa koko tilan viljelysuunnitelmaa, ei vain yksittäinen satokasvi.
Palkokasvien viljelyssä onnistuminen vaatii kuitenkin oikean kasvin ja lajikkeen valinnan. Herneen ja härkäpavun kasvuaika, kasvupaikkavaatimus, lakoutumisriski, puinti ja käyttötarkoitus kannattaa katsoa ennen kylvöpäätöstä.
Herne
Herne on monikäyttöinen palkokasvi ja valkuaiskasvi, jota viljellään sekä rehuksi että ruokakäyttöön. Lajikevalinnassa kannattaa huomioida kasvuaika, satoisuus, lakoutumisriski, puintivarmuus ja sadon käyttötarkoitus.
Taurun Siemenen valikoimassa hernelajikkeita ovat Lempi, Heikki, Ingrid ja Eso. Tarkempi lajikevalinta tehdään sen mukaan, millaiselle lohkolle herne kylvetään ja mihin satoa ensisijaisesti tavoitellaan.
Härkäpapu
Härkäpapu on valkuaiskasvi, jota viljellään erityisesti rehukäyttöön ja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen. Härkäpavulla korostuvat kasvuaika, lohkon olosuhteet, satotaso, puintivarmuus ja sadon soveltuvuus valkuaisrehuksi.
Taurun Siemenen valikoimassa härkäpapulajikkeena on Vire. Härkäpavun viljelyssä lajike ja lohko kannattaa valita huolellisesti, sillä kasvi tarvitsee riittävän pitkän kasvuajan ja hyvät lähtöolosuhteet tasaiselle kasvustolle.
Herne ja härkäpapu eri käyttötarkoituksiin
Herne ja härkäpapu ovat palkokasveja ja valkuaiskasveja, joita viljellään rehukäyttöön, ruokakäyttöön ja viljelykierron monipuolistamiseen. Ne eivät ole pelkkä vaihtoehto viljalle, vaan kasveja, joiden onnistuminen vaatii oikean lohkon, sopivan lajikkeen ja selkeän tavoitteen sadon käytölle.
Herne on monelle tilalle tuttu valkuaiskasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi rehuherneenä tai ruokaherneenä. Härkäpapu taas kiinnostaa erityisesti valkuaisrehukasvina ja valkuaisomavaraisuuden parantamisessa, mutta sen kohdalla kasvuaika, lohkon olosuhteet ja puintivarmuus pitää huomioida tarkasti.
Käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, millaista lajiketta kannattaa katsoa. Rehukäytössä korostuvat satoisuus, valkuainen ja puintivarmuus. Ruokakäytössä sadon laatu, lajikkeen ominaisuudet ja ostajan vaatimukset nousevat tärkeään rooliin.
Herneen siemen rehu- ja ruokakäyttöön
Herneen siementä valittaessa kannattaa ensin miettiä, tavoitellaanko satoa rehuksi vai ruokakäyttöön. Rehuherneessä painottuvat satoisuus, valkuainen, viljelyvarmuus ja puinnin onnistuminen. Ruokaherneessä korostuvat lisäksi sadon laatu ja ostajan vaatimukset.
Herne sopii monipuolisesti viljelykiertoon ja voi olla hyvä esikasvi seuraaville kasveille. Lajikevalinnassa kannattaa huomioida kasvuaika, lakoutumisriski, kylvötiheys, puintivarmuus ja se, miten herne sopii tilan omaan viljelysuunnitelmaan.
Härkäpavun siemen rehukäyttöön ja valkuaiskasviksi
Härkäpapu on vahva valkuaiskasvi erityisesti rehukäyttöön ja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen. Sen viljelyssä korostuvat kasvuaika, lohkon kunto, maan kosteus, satotaso ja puintivarmuus.
Härkäpapu tarvitsee riittävän pitkän kasvuajan ja sopivat olosuhteet tasaiselle kasvustolle. Lajikevalinnassa kannattaa katsoa, miten härkäpapu sopii lohkon maalajiin, kasvukauden pituuteen ja tilan rehuntuotannon tavoitteisiin.
Palkokasvilajikkeet
Palkokasvilajikkeen valinnassa kannattaa katsoa kasvin käyttötarkoitusta, kasvuaikaa, lohkon olosuhteita ja puintivarmuutta. Herneellä ja härkäpavulla on omat vahvuutensa, eikä lajikevalintaa kannata tehdä pelkän siemenen hinnan perusteella. Taurun Siemenen palkokasvivalikoimassa on hernelajikkeita sekä härkäpapua. Tarkemmat tiedot löytyvät lajikekorteilta, joilla voit tutustua lajikkeen ominaisuuksiin ja pyytää tarjouksen sopivasta kylvösiemenestä.
Hernelajikkeet
Herne on monikäyttöinen palkokasvi, jota voidaan viljellä rehuksi, ruokakäyttöön ja osaksi monipuolisempaa viljelykiertoa. Hernelajikkeen valinnassa korostuvat kasvuaika, satoisuus, lakoutumisriski, puintivarmuus ja sadon käyttökohde.
Lempi
Lempi on hernelajike tiloille, jotka hakevat herneestä satoa, valkuaista ja hyvää kokonaisuutta viljelykiertoon. Lajikevalinnassa kannattaa huomioida kasvuaika, lohkon olosuhteet ja sadon suunniteltu käyttökohde.
Heikki
Heikki on hernelajike, jota voidaan miettiä vaihtoehtona herneen viljelyyn silloin, kun tavoitteena on palkokasvi osaksi tilan viljelykiertoa ja valkuaisen tuotantoa. Sopivuus kannattaa katsoa lohkon, kasvuajan ja käyttötarkoituksen mukaan.
Ingrid
Ingrid on hernelajike herneen viljelyyn rehu- tai ruokakäytön tarpeisiin. Lajiketta valittaessa kannattaa arvioida erityisesti kasvuaikaa, puintivarmuutta, lakoutumisriskiä ja sadon laatutavoitetta.
Eso
Eso on hernelajike tiloille, jotka etsivät palkokasvia viljelykierron monipuolistamiseen ja valkuaisen tuotantoon. Lajikkeen valinnassa painavat kasvupaikka, kylvömäärä, kasvuaika ja sadon käyttötavoite.
Härkäpapulajikkeet
Härkäpapu on palkokasvi ja valkuaiskasvi, jota viljellään erityisesti rehukäyttöön ja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen. Härkäpavun kohdalla kasvuaika, lohkon vesitalous, maalaji ja puintivarmuus korostuvat lajikevalinnassa.
Vire
Vire on härkäpapulajike valkuaisrehun tuotantoon ja viljelykierron monipuolistamiseen. Härkäpavun viljelyssä onnistumiseen vaikuttavat erityisesti riittävä kasvuaika, hyvä lohkon kasvukunto, sopiva kylvömäärä ja puinnin onnistuminen.
Laske palkokasvin siementarve siemenlaskurilla
Herneen ja härkäpavun siemenerissä voi olla isoja eroja tuhannen siemenen painossa ja itävyydessä. Siksi sama kil määrä hehtaarille ei välttämättä anna samaa kasvustoa eri lajikkeilla tai eri siemenerillä.
Siementarpeeseen vaikuttavat erityisesti tavoiteltu kylvötiheys, tuhannen siemenen paino, itävyys, kasvi, lajike ja lohkon olosuhteet. Kun siemenmäärä lasketaan näiden tietojen perusteella, kylvöstä saadaan tasaisempi ja siemenmäärä pysyy paremmin hallinnassa.
Voit laskea palkokasvin siementarpeen Peltosiemenen siemenlaskurilla. Laskuri avautuu Peltosiemenen sivulle.
Mitä palkokasvin valinnassa kannattaa huomioida?
Käyttötarkoitus ja valkuainen
Palkokasveilla sadon käyttötarkoitus vaikuttaa lajikevalintaan. Rehukäytössä painottuvat valkuainen, satoisuus ja puintivarmuus. Ruokakäytössä korostuvat lisäksi sadon laatu, lajikkeen ominaisuudet ja ostajan vaatimukset.
Kasvuaika ja kasvupaikka
Herne ja härkäpapu eivät käyttäydy pellossa samalla tavalla. Härkäpapu tarvitsee yleensä pidemmän kasvuajan, kun taas herne voi sopia erilaisiin viljelytilanteisiin hieman joustavammin. Lohkon maalaji, vesitalous, kasvukunto ja kevään kylvöolosuhteet vaikuttavat valintaan.
Kylvömäärä, kylvösyvyys ja itävyys
Palkokasveilla siemenkoko vaihtelee paljon, joten tuhannen siemenen paino ja itävyys kannattaa huomioida kylvömäärässä. Herneellä ja härkäpavulla myös kylvösyvyys vaikuttaa taimettumiseen, etenkin jos maan kosteus tai rakenne vaihtelee lohkolla.
Satoisuus, lakoutuminen ja puinti
Satoisuus on tärkeä valintaperuste, mutta palkokasveilla pitää katsoa myös kasvuston pysyvyyttä ja puinnin onnistumista. Lakoutuminen, epätasainen tuleentuminen tai liian myöhäinen kasvusto voi vaikeuttaa sadonkorjuuta, vaikka satopotentiaali olisi hyvä.
Taudit ja kasvinsuojelu
Palkokasvien kasvinsuojelussa korostuvat kasvuston tarkkailu, lohkon historia ja kasvin oma tautiriski. Herneellä ja härkäpavulla voi esiintyä eri tauteja ja tuholaisia, joten kasvin paikka viljelykierrossa ja terve kylvösiemen ovat tärkeä osa onnistumista.
Palkokasvin kylvömäärä ja siementarve
Herneen ja härkäpavun siemen on suurikokoista, joten tuhannen siemenen painon vaihtelu vaikuttaa siementarpeeseen selvästi. Sama kilomäärä hehtaarille ei aina tarkoita samaa taimimäärää pellolla.
Kylvömäärää arvioidaan kasvin, lajikkeen, itävyyden, tuhannen siemenen painon ja tavoitellun kasvustotiheyden mukaan. Herneellä ja härkäpavulla liian harva kasvusto voi heikentää sadonmuodostusta, mutta liian tiheä kasvusto voi lisätä lakoutumisen ja puinnin haasteita.
Palkokasvin siementarpeeseen vaikuttavat:
- kylvettävä pinta-ala
- kasvi ja lajike
- tavoiteltu kylvötiheys
- tuhannen siemenen paino
- siemenen itävyys
- kylvöajankohta
- lohkon olosuhteet
Palkokasvin kylvötiheys ja itävyys
Herneen ja härkäpavun kylvössä tasainen taimettuminen on tärkeää, koska kasvuston pitää kehittyä mahdollisimman tasaiseksi puintia ajatellen. Kylvösyvyyteen vaikuttavat kasvi, maalaji, maan kosteus ja kylvöhetken olosuhteet.
Itävyys kertoo, kuinka suuri osa siemenistä tuottaa elinvoimaisen taimen. Jos itävyys tai tuhannen siemenen paino poikkeaa aiemmasta, kylvömäärää ei kannata ottaa vanhasta muistista.
Kylvösyvyyteen ja itävyyteen vaikuttavat:
- herne tai härkäpapu
- lajike
- maalaji
- maan kosteus
- kylvöajankohta
- siemenen itävyys
- tuhannen siemenen paino
- tavoiteltu kasvustotiheys
Typensidonta palkokasveilla
Palkokasvien vahvuus viljelykierrossa liittyy niiden kykyyn sitoa typpeä yhdessä juurinystyräbakteerien kanssa. Kun typensidonta toimii hyvin, herne ja härkäpapu voivat tuoda viljelykiertoon valkuaista ja samalla tukea seuraavien kasvien kasvuedellytyksiä. Typensidonnan onnistumiseen vaikuttavat kasvi, lohkon olosuhteet, juuriston kehitys ja kasville sopiva typpibakteeri. Siksi herneen ja härkäpavun kohdalla kannattaa huomioida myös ympätty siemen, juurinystyrät ja se, että biologinen typensidonta tarvitsee hyvät kasvuolosuhteet.
Typensidonta
Typensidonnassa palkokasvi hyödyntää juurinystyröissä eläviä bakteereja, jotka sitovat ilmakehän typpeä kasvin käyttöön. Tämä on yksi syy siihen, miksi herne ja härkäpapu ovat kiinnostavia kasveja viljelykierron ja valkuaisomavaraisuuden kannalta.
Juurinystyrät
Juurinystyrät muodostuvat palkokasvin juuriin, kun sopiva typpibakteeri toimii kasvin kanssa. Nystyröiden määrä ja toiminta kertovat siitä, miten hyvin typensidonta on lähtenyt käyntiin.
Rhizobium
Rhizobium on palkokasveille tärkeä typpibakteeri. Eri palkokasvit tarvitsevat niille sopivan bakteerikannan, joten herneen ja härkäpavun typensidonnassa ei kannata ajatella kaikkia palkokasveja yhtenä samanlaisena ryhmänä.
Ympätty siemen
Ympätty siemen tarkoittaa siementä, joka on käsitelty kasville sopivalla typpibakteerilla. Ympätyn siemenen tarkoitus on varmistaa, että kasvin juuristossa on typensidonnan kannalta oikea bakteeri mukana heti kasvun alkuvaiheessa.
Suojapilleröity siemen
Suojapilleröity siemen tarkoittaa siementä, jonka pinnalla on suojaava pinnoite. Palkokasveilla ja muilla typensitojakasveilla pinnoite voi auttaa suojaamaan käsittelyä ja helpottaa kylvöä, mutta siemenerän tarkat ominaisuudet kannattaa aina katsoa tuotekohtaisesti.
Palkokasvien taudit, talvituhot ja kasvinsuojelu
Palkokasvien kasvinsuojelussa korostuvat terve kylvösiemen, lohkon historia ja riittävän pitkä viljelykierto. Herneellä ja härkäpavulla tauti- ja tuholaispaine voi vaihdella lohkoittain, joten kasvin paikka kierrossa kannattaa suunnitella ennen kylvöä. Kasvinsuojelun tarve riippuu kasvuston kunnosta, säästä, lohkon olosuhteista ja siitä, mitä samalla lohkolla on aiemmin viljelty. Hyvä alku, tasainen taimettuminen ja kasvuston seuranta auttavat vähentämään riskejä kasvukauden aikana.
Terve kylvösiemen
Palkokasveilla terve kylvösiemen on tärkeä lähtökohta tasaiselle kasvustolle. Siemenen itävyys, laatu ja mahdollinen käsittely vaikuttavat siihen, miten herne tai härkäpapu lähtee kasvuun kylvön jälkeen.
Lohkon/ historia ja viljelykierto
Herneen ja härkäpavun paikkaa viljelykierrossa ei kannata valita pelkän vapaan lohkon perusteella. Jos palkokasveja on viljelty samalla lohkolla liian tiheästi, tautipaine voi kasvaa ja kasvuston onnistuminen vaikeutua.
Herneen taudit
Herneellä kasvukauden onnistumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi juuristo- ja lakastumistaudit, lehtitaudit sekä kasvuston tiheys ja kosteat olosuhteet. Riskiä voidaan pienentää terveellä siemenellä, sopivalla viljelykierrolla ja kasvuston seurannalla.
Härkäpavun taudit
Härkäpavulla tautiriskiin vaikuttavat muun muassa kasvuston tiheys, kosteat olosuhteet, lohkon kasvukunto ja viljelykierto. Kasvustoa kannattaa seurata kasvukauden aikana, jotta mahdollinen torjuntatarve huomataan ajoissa.
Tuholaiset
Palkokasveilla tuholaispaine vaihtelee vuosittain ja alueittain. Herneellä ja härkäpavulla kasvustoa kannattaa tarkkailla erityisesti taimettumisen jälkeen ja kukinnan lähestyessä, kun tuholaisten vaikutus voi näkyä sadon määrässä ja laadussa.
Kasvuston seuranta
Palkokasvien kasvinsuojelu perustuu pitkälti siihen, että kasvustoa seurataan oikeaan aikaan. Taimettuminen, kasvuston tasaisuus, kukinta, tautioireet, tuholaiset ja tuleentuminen kertovat, millaisia toimenpiteitä kasvukauden aikana tarvitaan.
Palkokasvit osana viljelykiertoa
Palkokasvit tuovat viljelykiertoon vaihtelua erityisesti tiloilla, joilla viljellään paljon viljaa. Herne ja härkäpapu voivat katkaista yksipuolista viljakiertoa, tuoda lohkolle eri juuristotyyppiä ja toimia hyvänä esikasvina seuraaville kasveille. Viljelykierron suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida, ettei palkokasveja viljellä samalla lohkolla liian tiheästi. Liian lyhyt väli voi lisätä tautipainetta ja heikentää kasvuston onnistumista. Siksi herneen ja härkäpavun paikka kierrossa kannattaa suunnitella useamman vuoden näkökulmasta.
Herne esikasvina
Herne voi olla hyvä esikasvi seuraavalle viljelykasville, kun kasvusto onnistuu ja lohko jää sadonkorjuun jälkeen hyvään kuntoon. Herneen jälkeen seuraava kasvi voi hyötyä monipuolisemmasta viljelykierrosta ja palkokasvin vaikutuksesta maan kasvukuntoon. Herneen viljelyssä kannattaa huomioida myös puinnin ajankohta ja lohkon kantavuus. Jos kasvusto lakoutuu tai puinti venyy vaikeisiin oloihin, esikasviarvo voi kärsiä käytännön viljelyssä.
Härkäpapu esikasvina
Härkäpapu voi tuoda viljelykiertoon valkuaista, typensidontaa ja vaihtelua viljavaltaisille lohkoille. Hyvin onnistunut härkäpapukasvusto voi olla arvokas osa viljelykiertoa erityisesti silloin, kun tavoitteena on parantaa valkuaisomavaraisuutta ja monipuolistaa kasvivalikoimaa. Härkäpavulla kasvuaika ja puintiolosuhteet korostuvat. Lohko kannattaa valita niin, että kasvusto ehtii tuleentua ja sadonkorjuu onnistuu mahdollisimman hyvin.
Viljelykierron pituus
Palkokasvien väli samalla lohkolla kannattaa pitää riittävän pitkänä tautipaineen hallitsemiseksi. Herne ja härkäpapu eivät ole vain yksittäisen vuoden valinta, vaan osa pidempää viljelysuunnitelmaa. Sopiva viljelykierto auttaa pitämään kasvustot terveempinä ja vähentää riskiä, että maalevintäiset taudit tai muut ongelmat kasautuvat samalle lohkolle.
Typensidonta ja seuraava kasvi
Kun palkokasvin typensidonta toimii hyvin, sen vaikutus voi näkyä myös seuraavan kasvin kasvuolosuhteissa. Vaikutus riippuu kuitenkin kasvuston onnistumisesta, sadonkorjuusta, lohkon kunnosta ja siitä, miten kasvimassa ja juuristo jäävät maahan. Typensidontaa ei kannata ajatella automaattisena lannoituskorvauksena, vaan yhtenä viljelykierron hyötynä, joka toimii parhaiten hyvin kasvavassa ja terveessä kasvustossa.
Maanparannus- ja saneerauskasvit viljelykierron suunnittelussa
Palkokasvit voivat olla osa monipuolisempaa viljelykiertoa, jossa huomioidaan myös maan rakenne, juuristo, tautipaine ja seuraavien kasvien edellytykset. Herne ja härkäpapu eivät yksin korjaa lohkon ongelmia, mutta ne voivat tuoda viljelykiertoon vaihtelua viljavaltaisilla lohkoilla. Maanparannus- ja saneerauskasveja kannattaa tarkastella palkokasvien rinnalla silloin, kun tavoitteena on parantaa maan kasvukuntoa, vähentää yksipuolisen viljelyn riskejä tai rakentaa pidempää viljelykiertoa useamman vuoden ajalle.
Tukiehdot ja ajantasaiset ohjeet
Jos palkokasvit, kerääjäkasvit, kasvipeitteisyys tai viljelykierron muut kasvit liittyvät tilan tukisuunnitteluun, ajantasaiset ehdot kannattaa tarkistaa ennen kylvöpäätöksiä. Päivämäärät, hyväksyttävät kasvit ja muut vaatimukset voivat muuttua vuosittain.
Taurun Siemen auttaa siemenvalinnoissa ja viljelykiertoon sopivien kasvien kartoittamisessa. Varsinainen tukiehtojen tulkinta kannattaa tehdä Ruokaviraston ohjeiden tai oman neuvojan kanssa.
Kysy sopivaa palkokasvin siementä Taurun Siemeneltä
Palkokasvin valinnassa korostuvat sadon käyttötarkoitus, kasvuaika, lohkon olosuhteet, kylvömäärä ja puinnin onnistuminen. Herne ja härkäpapu voivat tuoda viljelykiertoon valkuaista, typensidontaa ja vaihtelua viljavaltaisille lohkoille. Jos sopiva herneen tai härkäpavun lajike ei ole heti selvillä, autamme mielellämme vertaamaan vaihtoehtoja tilan olosuhteiden ja viljelysuunnitelman mukaan. Taurun Siemen palvelee viljelijöitä Etelä-Karjalassa ja toimittaa kylvösiementä myös laajemmin Suomeen.