Sting

Kasvuaika

Sting on myöhäinen kaksitahoinen ohralajike, jonka kasvuaika on keskimäärin 94,1 vuorokautta. Kasvuajaltaan se sijoittuu samaan ryhmään esimerkiksi Harbingerin ja Briennen kanssa.

Sato ja sadon laatu

Sting kuuluu satotasoltaan kaksitahoisten ohrien parhaimmistoon. Virallisissa lajikekokeissa sen sato on ollut yli 500 kg/ha korkeampi kuin vertailulajike RGT Planetilla. Korkean satopotentiaalinsa ansiosta Sting on vahva vaihtoehto tiloille, joilla tavoitellaan suuria satomääriä. Sadon laatu on erittäin korkealla tasolla. Jyvä on poikkeuksellisen kookas, ja tuhannen siemenen paino on noin 58 grammaa, mikä on virallisten lajikekokeiden suurimpia lukemia. Myös hehtolitrapaino ylittää keskimääräisen tason. Lajitteluaste on erinomainen, 94,4 prosenttia, ja kuuluu lajikkeiston parhaimmistoon.

Korsi

Stingin korrenlujuus on erittäin hyvä erityisesti huomioiden sen korkea satopotentiaali. Virallisissa kokeissa lakoutumista on esiintynyt keskimäärin vain 6,7 prosenttia, mikä sijoittaa lajikkeen myöhäisten kaksitahoisten ohrien parhaimmistoon. Korren pituutta ei ole ilmoitettu lähdeaineistossa.

Taudinkestävyys

Stingin taudinkestävyys on kokonaisuutena hyvä. Verkkolaikun verkkotyyppiä on esiintynyt virallisissa lajikekokeissa vain vähän, ja myös laikkutyypin verkkolaikkua on havaittu melko vähäisesti. Härmää ei ole kokeissa esiintynyt lainkaan. Rengaslaikun sekä tyvi- ja lehtilaikun osalta esiintyminen on ollut keskimääräistä tasoa muihin lajikkeisiin verrattuna.

Viljelysuositus

Sting soveltuu parhaiten viljelyyn vyöhykkeillä I–II, mutta menestyy hyvin myös III-vyöhykkeen suotuisimmilla kasvupaikoilla. Lajike on tuottanut korkeita satoja sekä savimailla että karkeilla kivennäismailla. Erityisesti savimailla sen suorituskyky on ollut vahva muihin lajikkeisiin verrattuna. Kaksitahoiseksi ohraksi Sting sietää hyvin myös lievästi happamia maita.

Käyttötarkoitus

Sting soveltuu rehu- ja tärkkelysohran tuotantoon. Lajike on alun perin jalostettu mallasohraksi, mutta Suomessa sitä viljellään toistaiseksi rehu- ja tärkkelysohrana. Sen soveltuvuus mallasohran tuotantoon Suomessa tarkentuu tulevien mallasohrakokeiden tulosten perusteella.